Eedenistä itään ja koronasta koilliseen

Pandemia on saanut lähes koko maailman pysähtymään.

Siinä missä Eurooppa on vetänyt rajat kiinni, länsinaapurimme optimismi jaksaa yllättää iloisesti. Onko hullua pysyä niin positiivisena kriisin keskellä? Vain aika näyttää. Aion silti itse seurata Ruotsin mallia.

Ruotsissa lähtökohta on sellainen, jota voisi odottaakin liberaalilta, aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavalta valtiolta, joka ei holhoa. Siellä muistutetaan yhteisestä vastuusta. Kehotetaan – ei pakoteta. Luotetaan siihen, että ainakin pääosa asukkaista on fiksuja ja osaavat arvioida tilannetta, ja myös pitävät omasta ja toistensa hyvinvoinnista huolta.

Mitä muualla maailmassa? Joukko poliittisia päättäjiä sanelee, mitä yhteiskunnassa saa tehdä. Odottamaton kriisi johtaa käytännössä diktatuuriin.

Itse uskon, ettei kukaan tule enää välttymään tartunnalta, mutta merkityksellistä tilanteessa on se, miten tautia vastaan itse taistelee ja miten terveydenhuollon kapasiteetti eri ajankohtina riittää. Tilanteen hyväksyminen ei ole synonyymi sille että olisi syöksyttävä toivottomuuteen.

Jokaisella oma tapansa selvitä. Osa hamstraa lääkkeitä ja vessapaperia. Pelko ja stressi harmillista kyllä syövät usein turhaan vastustuskykyä.

Itselläni on jo iät ja ajat ollut testamentti kunnossa ja suurin osa (ainakin kaikki olennaiset) asiat järjestelty lähtöä varten. Tämän kaiken olen tehnyt ilman että olisin itsetuhoinen – päinvastoin: RAKASTAN ELÄMÄÄ. Olen vain hyväksynyt kuolevaisuuteni ja elämän satunnaisuuden. Tiedostan, että minä voin tai kuka tahansa läheiseni voi kuolla milloin vain, mutta se ajatus ei ahdista minua. Kuolema on osa elämää, omassa elämässäni jatkuvasti läsnä ja se on rauhoittavaa. En halua elää ikuisesti enkä olla ikuisesti nuori. On järkevää pitää itsestään huolta, mutta aikaa ja vääjäämätöntä vastaan taisteleminen tai sen pakeneminen on sulaa hulluutta.

Huolehdin kriisin keskellä immuunijärjestelmästäni. Pukeudun oikein. Panostan uneen ja syön terveellisesti. Liikun kohtuudella. Vietän aikaa luonnossa. Meditoin ja keskityn hengitykseen. Luotan kylmiin suihkuihin ja kuumaan saunaan. Pidän yllä sosiaalisia suhteita niin hyvin kuin pystyn ja mieluiten livenä, mutta vähintäänkin puhelimessa kerran päivässä. Optimismi, ilo, nauru ja rakkaus löytyvät lääkelaukustani.

Hyvää vointia. Muistakaa rakastaa toisianne!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *